Web design

Kohti ilmastoystävällistä internetiä

17.4.2016 // // Leena

Tämä kirjoitus perustuu pitkälti Jenn Schlickin pitämään esitykseen ”Low-Carbon Web Design” 15.4.2016 WordCamp Helsingissä.

Internet ilmaston lämmittäjänä

Kun puhumme tekojemme ilmastovaikutuksista, emme yleensä ajattele ensimmäiseksi internetiä. Mutta mikä on jokapäiväisen googlettamisen tai Facebookissa, Twitterissä ja Netflixissä roikkumisen merkitys? Verrataanpa internetin energiankulutusta maailman valtioihin:

Energiasyöpöt valtiot

Jos Internet olisi valtio, se olisi maailman kuudenneksi energiasyöpöin. Kuva: Jenn Schlick. Lähde: IEA: Electricity Information (2012 Edition)

Kyse ei siis ole näpertelystä. On myös otettava huomioon, että linjoilla on tällä hetkellä vasta 40% maailman ihmisistä. Luku tulee tulevaisuudessa kasvamaan nopeasti, kun Aasian ja Afrikan kasvava keskiluokka kytkee itsensä verkkoon. Tarve hiilivapaalle nettisuunnittelulle on huutava.

Miten suunnitellaan hiilivapaita nettisivuja?

1. Valitse hiilivapaa palvelin

Suurin osa verkkosivujen datasta ladataan siltä palvelimelta, johon nettisivut on tallennettu eli pääpalvelimelta. Päästöjä voi siis alentaa merkittävästi, kunhan valitsee vihreän webhotellin. La&La onkin suosinut jo vuosia hiilineutraaleja tai -vapaita palvelimia. Web designerilla ei tosin aina ole sanavaltaa siihen, kenen kanssa asiakas on solminut webhotellisopimuksensa, mutta lupaamme tästä lähin paasata asiasta hieman enemmän. ;) Ykkössuosikkimme Suomessa on 100%:sti tuulivoimaa käyttävä Shellit.org.

Pääpalvelimen jälkeen seuraavaksi merkittävin päästöjen lähde on varmuuskopioiden säilytyspaikka. Amazon S3 -pilvipalvelu on tällä hetkellä huomattavasti huonommassa maineessa kuin Google.

2. Luo energiatehokasta koodia

Energiatehokkuus netissä hyödyttää kaikkia samalla tavoin kuin energiatehokkuus rakennuksissa: kun sivut on suunniteltu oikein, ne latautuvat nopeasti, jolloin säästyy sekä aikaa (= käyttäjien hermoja; rakennusten kohdalla rahaa) että energiaa.

Helpoin tie sivujen nopeuttamiseen on välimuistin käyttöönotto. Suosituimpia lisäosia WordPressissä tähän tarkoitukseen ovat W3C Total Cache ja WP Super Cache. Tämän jälkeen hiilijalanjälkeä voi pienentää vielä näillä:

Ecograder-palvelussa voi tarkistaa omien sivujensa ekotehokkuuden. (Huom. Shellit.org ei ole vielä lisännyt itseään The Green Web Foundationin listalle, jonka takia palvelimella olevat sivut saavat huonon sijoituksen. Asiasta on huomautettu.)

3. Mieti, mitä sivulla kävijä ohjataan tekemään

Vaikka sivut olisivat nopeat ja sijaitsisivat vihreällä palvelimella, ne voivat ohjata käyttäjän käyttäytymistä energiasyöppöön ja runsaspäästöiseen suuntaan. Onko sivustolla esim. paljon videoupotuksia? Jos vihreyttä vertaillaan, YouTube voittaa Vimeon.

Code is poetry, but poetry isn’t code*

12.5.2010 // // Leena

Tein ensimmäiset runoutta ja kirjallisuutta sivuavat verkkosivuni joskus vuonna 2004 (taisivat olla runoryhmä Ihoteollisuuden sivut, oppilastyönä – näin seitsemän vuoden jälkeen näyttävät aika liikuttavilta). Olen siitä lähtien miettinyt pääni puhki, miten tehdä runoudesta html-koodia. Runoushan ei tunnetusti noudata perusproosan rakenteita. Rivit alkavat mistä sattuu, ja sanojen välillä saattaa olla yhtäkkiä enemmänkin välilyöntejä. Ylimääräiset välilyönnit voi html-koodissa merkitä ns. non-breaking space-merkillä, mutta se käy pidemmän päälle työlääksi. Myöskään CSS:ssä määritellyt margiaalit sisennyksiä varten eivät yleensä toimi, sillä luokkia tarvittaisiin tuhoton määrä yhden runon muotoiluun. Miten sitten runot siirretään html-muotoon? (lisää…)