Verkkosivuprojektin työvaiheet

  1. Ideointi, tavoitteiden asettaminen ja resurssien määrittely
  2. Sopimuksen laatiminen
  3. Käsikirjoituksen tekeminen
  4. Ulkoasun suunnittelu
  5. Tekninen toteutus
  6. Testaus
  7. Julkistaminen

1. Ideointi, tavoitteiden asettaminen ja resurssien määrittely

Pohdiskele seuraavia kysymyksiä (tai täytä kätevä taustatietolomakkeemme).

Mitä tehdään? Tarvitset siis verkkosivut, mutta minkälaiset? Onko kyse esim. yrityksen esittelysivuista, blogista tai keskustelufoorumista – tai näiden yhdistelmästä? Tutki myös, mitä muut ovat tehneet. Googlaa teemaan liittyviä verkkosivuja ja mieti, mikä niissä on huonoa, mikä hyvää.

Miksi tehdään? Miksi tarvitset verkkosivut? Nykyään verkkosivusto on aika itsestäänselvä osa tiedotusta ja markkinointia, mutta lisäksi sivustolla voi olla ihan erityisiä tavoitteita, kuten vaikka helpottaa taloyhtiön asukkaiden yhteydenpitoa.

Kenelle tehdään? Ketkä ovat todennäköisimpiä asiakkaitasi tai sidosryhmiäsi? Minkälaiset arvot ja odotukset heillä on? Mitä he tarvitsevat?

Milloin tehdään? Mieti, milloin sivuston on oltava valmis. Julkaisupäivämäärän avulla määritellään, miten projekti vaiheistetaan ja mitkä tavoitteet tässä ajassa on mahdollista saavuttaa. Yksinkertaisten sivujen toteutukseen menee yleensä ainakin pari kuukautta.

Kuka tekee? Verkkosivuprojekti jakautuu yleensä vähintään neljään alueeseen: tekstien kirjoitukseen ja toimitukseen, graafiseen suunnitteluun, kuvitukseen ja tekniseen toteutukseen. Mieti, mitä olet itse valmis tekemään ja mitä annat toisten hoidettavaksi.

Miten tehdään? Tekninen toteutustapa valitaan yleensä yhdessä teknisen toteuttajan kanssa. Verkkosivut voivat olla:

  • Staattisia, jolloin sisältö on pysyvänluonteista, esimerkiksi mainos tai yksinkertainen esittely. Tällöin sivut tehdään mitä todennäköisimmin html-koodilla.
  • Dynaamisia, jolloin sisältö on muuttuvaa, esimerkiksi blogi tai keskustelupalsta. Tällöin sivut tehdään todennäköisesti jollakin valmiilla julkaisujärjestelmällä kuten WordPressilla. Erityistarpeisiin voi rakentaa myös täysin yksilöllisiä verkkosovelluksia.

Mikäli aikataulu on tiukka ja budjetti pieni, saattaa joskus olla käytännöllisintä valita jokin ilmainen sosiaalisen median alusta kuten Facebook tai Tumblr-blogi.

Olennaisia teknisiä kysymyksiä: Päivitetäänkö sivuja usein? Minkälaiset tekniset taidot sinulla on, minkälaiset välineet? Tarvitsetko monikieliset sivut? Onko sinulla webhotelli käytössäsi, ja jos on, minkälaiset ominaisuudet sillä on? Entä oletko jo varannut verkkotunnuksen?

Webhotellipalvelun voit hankkia esim. Suncometilta (suosittelemme heidän Perus-pakettiaan). Fi-päätteisen verkkotunnuksen voit hankkia suoraan Viestintävirastolta.

Mitä olet valmis maksamaan? Määrittele summa, jonka voit sijoittaa verkkosivuprojektiin. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että pienet ja yksinkertaiset sivut maksavat 1000-2000 euroa, hieman sofistikoituneemmat (esim. tapahtumakalenterilla varustetut) 2000-4000 euroa, ja enemmän räätälöintiä vaativat 4000 eurosta ylöspäin. Hintaskaala verkkosivupalveluita tarjoavien yritysten välillä on laaja. Jotkin mainostoimistot veloittavat peruspalveluistaan kymmeniä tuhansia euroja.


2. Sopimuksen laatiminen

Sopimuksesta käy ilmi, kuka tekee kenelle, millä aikataululla, mihin hintaan ja minkälaiset käyttöoikeudet asiakkaalla on tulevan tuotteen suhteen. Myös hyväksytty tarjous on sitova ja voi toimia sopimuksena.


3. Käsikirjoituksen tekeminen

Käsikirjoitus on työväline, joka on avuksi koko verkkosivuprojektin työryhmälle. Siihen on ikään kuin koottu sivuston rakennusohjeet. Käsikirjoituksen osia ovat:

  • Sivukartta/rakennekaavio, jolla havainnollistetaan, miltä sivulta pääsee minne
  • Ohjenuora graafikolle, esim. ulkoasun tavoitteet ja yrityksen graafiset säännöt
  • ns. wireframe-kuvat (tekniset luonnokset), joista näkee, mitä elementtejä tietyille sivutyypeille halutaan
  • Sisältöjäsennys, joka sisältää kaikki verkkosivuille tulevat tekstit sekä tiedot mahdollisesta kuvituksesta
  • Kuvakäsikirjoitus, mikäli kuvitusmateriaali on laaja

Käsikirjoitus sisältää myös käyttöliittymän toiminnallisia selostuksia, esim. ”kun käyttäjä vie hiiren kuvan päälle, ilmestyy ..”.
Käsikirjoituksen ohjenuorana voi pitää sitä, että kuka tahansa alaa tunteva ulkopuolinen pystyy hahmottamaan sen perusteella koko palvelun rakenteen.

Jos sivustosta tehdään hyvin yksinkertainen, ei välttämättä tarvita kovin laajaa käsikirjoitusta. Silloin riittää pelkkä rakennekaavio ja sisältöjäsennys.


4. Ulkoasun suunnittelu

Ulkoasun suunnittelu on usein projektin hermoja raastavin ja vaikeimmin ennustettava työvaihe. Sen lisäksi, että suunnitteluun liittyy  makuasioihin liittyvää vääntöä, sille on tyypillistä perinteinen luomisen tuska ja kompromissit sen suhteen, mikä on teknisesti mahdollista ja järkevää toteuttaa. Siksi tähän työvaiheeseen on syytä varata aikaa ja kärsivällisyyttä. Suunnitelmia (eli leiskoja) on hyvä käydä läpi aikaisessa vaiheessa sekä asiakkaan että teknisen toteuttajan kanssa.

Ulkoasun suunnittelua nopeuttaa se, että ilmaiset graafikolle mahdollisimman selvästi, minkälaista tunnelmaa sivuilla haetaan. Havainnollista hänelle toiveitasi näyttämällä esimerkkejä sivuista, jotka ovat mielestäsi toimivia tai epäonnistuneita.


5. Tekninen toteutus

Tarpeista riippuen valitaan jokin seuraavista toteutustavoista:

  • staattinen sivusto (ohjelmointikielinä html + css)
  • räätälöity dynaaminen sivusto (html:n ja css:n lisäksi esim. php, MySQL, javascript)
  • avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä (WordPress, Drupal…)
  • ilmainen sosiaalisen median sovellus (Tumblr, Facebook, WordPress.com…)

6. Testaus

Testausta ja kehitystä varten sivusto laitetaan nähtäville nettiin salasanan taakse. Sivuja on syytä testata macillä, pc:llä ja mobiililaitteilla sekä erilaisilla selaimilla kuten Firefoxilla ja Explorerilla. Valjasta tuttusi testaamaan sivuja!


7. Julkistaminen

Kun testaus on valmis ja viimeiset korjaukset tehty, sivut voidaan siirtää näkyville lopulliseen osoitteeseen. Julkistamiseen voi liittyä myös mainostusta kohderyhmille esim. Facebookissa tai Googlen AdWords-mainosten avulla. Kävijätilastoja voidaan seurata ja analysoida ilmaisella Google Analyticsillä.